Menin tapani mukaan töistä päästyäni kotimatkalla Siwaan. Tiesin kauppaan sisään mennessäni tarvitsevani kaikenlaista, sillä olin aikeissa pitää pienimuotoiset kotibileet illalla. Sisäänkäynnin vieressä, tutussa paikassaan jo odottikin Siwan tuttu sininen koripino, josta poimin päällimmäisen korin. Kaupassa oli jonkin verran ihmisiä, mutta ei kuitenkaan niin paljoa, etteikö siellä olisi mahtunut kulkemaan mukavasti.

Kaupoissa kiertelemiseen on useita, eritehoisia menetelmiä. Jos olen kiireinen, yritän priorisoida ne tuotteet ensiksi, jotka ovat kaikkein välttämättömimpiä. Hajamielisen luonteeni takia, ja sen, etten juurikaan käytä kauppalappuja muistini tukena, tuppaan nimittäin unohtamaan jo kaupassa ollessani puolet siitä, mitä pitäisi ostaa. Mikäli minulla ei juurikaan ole kiire, voin kiertää osastot "loogisella" mutten kuitenkaan erityisen tehokkaalla tavalla. Viimeiseksi jää kaikkein tehottomin tapa, eli se, ettei tiedä mitä tahtoo. Tämä luonnollisesti on myös kaikkein eniten aikaavievin, sillä sen on tapana vajota päämäärättömäksi vaelteluksi ympäri kauppaa ja useisiin mielenmuutoksiin.

Aloitin keräämään tuotteita koriini: Sämpyläpussi, hapankorppupaketti, pari mikropizzaa krapula-aamun varalle, nachoja, chilidippiä, mikropopcorneja, viisi tölkkiä Batteryä viinamiksereiksi, iso purkki Tropicana-appelsiinimehua, kaksi suklaavanukasta ja yksi Daim-patukka. Näiden ostosten keräämiseen minulta kului karkeasti 10 minuuttia, vaikka kauppa olikin hyvin pieni.

Daimit sijaitsivat tietysti tapansa mukaisesti karkkihyllyssä, jonka vieressä olikin jo sitten kahden kassan muodostama kuja. Vasta nyt kiinnitin ensimmäistä kertaa huomiota kassojen myyjiin.

Oikealla kassalla oli n. 18-20 vuotiaan näköinen, mustahiuksinen aasialaissyntyisen näköinen tyttö, jolla oli pienet, soikealinssiset silmälasit, hiukset ponnarilla takana ja Siwan sini-valkoraidallinen työpaita. Hän istui kassansa äärellä tylsistyneen näköisenä.

Vasemmalla kassalla istui hieman vanhemman näköinen tyttö, jolla oli Eloveena-blondatut hiukset ja samanlainen hiustyyli kuin työkaverillaan. Laseja hänellä ei ollut, mutta niiden puutteen johdosta kiinnitinkin välittömästi huomiota hänen kirkkaan sinisiin silmiinsä. Hymähdin hiljaa mielessäni ajatukselle siitä, että tytöt olivan kuin toistensa negatiiviväriset peilikuvat.

Valitsin oikeanpuoleisen kassan ja tummahiuksinen tyttö alkoi nopeasti skannata valitsemieni tuotteiden viivakoodeja. 
Loppusummaksi tuli 21,53e, jonka maksoin Mastercardillani jonka päälle laitoin ainoan omistamani bonuskortin, jotta
saisin ostoksistani Ykkösbonusta. Sutaisin John Hancockini tytön ojentamaan kuittiin ja pakkasin ostokset taskussani olleeseen, kankaiseen ostoskassiin ja lähdin lampsimaan kohti ovea laittaen maksettuani saamani kuitin taskuuni. Kävelin ulos ovesta ja lähdin maleksimaan kohti kotia.

Karkeasti puolimatkassa tajusin, etten ostanut ollenkaan tavallisia sipsejä, saati shampoota, hoitoainetta enkä lainkaan kermaviili+dippiaineksia sipsejä varten. Lähdin siis takaisin kohti Siwaa, sillä tiesin ettei ole järkevää mennä ensin kotiin aiempien ostosten kanssa.

Astuin jälleen Siwan lasi-ikkunaisesta ovesta sisään.

Noudan nopeasti tarvitsemani lisätuotteet ja menen kassoille. Oikeanpuoleinen kassa oli tyhjä, joten aloitin asettelemaan tuotteitani korista kassahihnalle. Vaaleahiuksinen tyttö alkoi skannata tuotteita jonka aikana paremman puuttessa katselin vaivihkaa jälleen hänen sinisiä silmiään, jotka muistuttivat minua jostain Photoshopatusta mallilehtikuvasta. 

- "10,83e."
- "Joo mul on tässä nää aiemmat ostokset, piti tulla ostamaan vähän lisää."
- "No onks sul kuittii niistä?"

Aloitin kaivamaan kuittia pitkähelmaisen harmaan takkini oikeasta taskusta, jossa oli useampikin kuitti. Otin koko kuittiläjän käteeni ja aloitin nopeasti 
tutkimaan niitä läpi. Yksikään kuiteista ei näyttänyt olevan se oikea jonka olin mielestäni juuri vartti sitten myyjältä saanut.

- "Öö mullei taida olla sitä kuittia, mut mä olin tääl tosiaan vartti sitten, tos toisella kassalla."
- "No kuule toi Chen lähti jo kotiin ni mä en voi tietää oliks sä täällä vai et. Mä en ainakaa muista sua."
- "Olit sä just tässä kassalla, panin sen viel merkille kun tästä menin että heh, tumma- ja vaaleahiuksiset tytöt."
- "Täs on nyt kuule sun sana mun sanaa vastaan, ja mä en ainakaa muista sua eli sun on maksettava noi tuotteet nyt vaan kiltisti."
- "No ehämmäny rupee tässä samoja ostoksia kahta kertaa maksamaan vaikka IT-mies olenkin."
- "Kyllä sä vaan nyt rupeet, voit sitte valittaa vaikka Siwan toimitusjohtajalle tai jotain."
- "En muuten rupea."

Hieman ärsyyntyneenä otin ruokakassini ja lähdin kävelemään kohti ovea.

- "Sä et kyl lähe minnekään noitten sun varastamien ruokien kaa."
- "Hei kuunteles ny vähän ittees, syytät mua varkaaks vaikka mä yritän täs selittää että mä ostin nää jo aiemmin. Etkö sä nähny ku mä tulin äsken sisään, eihän mulla menny ku hetki hakee noi ja tulin suoraan kassalle."
- "Emmä kuule ehi katella jokaista asiakasta jotka tulee sisään ku oon tossa kassalla."

Keskustelun aikana jotain muistuu mieleeni. Olen aiemminkin ollut tässä kaupassa silloin, kun tuo tyttö on ollut myyjänä. En vain ole aiemmin kiinnittänyt häneen mitään erityistä huomiota.

- "Hei nyt mä muistankin, mä oon nähny sut täällä ainakin pari kertaa ennenkin. Mä asun tos ihan vieressä, etsä muista mua, käyn täällä kuinkin melkein kolme kertaa viikossa."
- "Kyl mä sut muistan mut en muista että oisit äsken käyny täällä."
- "Ainakin ostostavat tiedän, siellä sä vaan meet ja keräät eka valmisruokia ja sitten sitä ja tätä ja jotain vitun patalappua ja mummojen virkkuutöitä ja ties mitä muuta."
- "No nii, kuunteles ny mua ja kato mua vähän. Näytänkö mä oikeesti niin pahalta että mun tarvis kusettaa Siwassa ruokaostoksia tehdessä. Kiitti vaa."

Tyttö on hetken hiljaa äskeisen puuskahduksensa jälkeen ja katsoo maahan.

Katson tytön vaaleaa, ponnarilla olevaa hiuspehkoa.

Hän alkaa nyyhkyttämään hiljaisesti.

- "...Kukaan ei ees halaa mua koskaan", kuuluu nyyhkytysten keskeltä.

Tiputan ostoskassin kädestäni, ja ojennan käteni tytön ympärille. Hän jatkaa nyyhkyttämistä sylissäni.

- "Sano mua kauniiks..."

Ostokseni leviävät tippuneesta kauppakassista lattialle.